olen aloittanut uuuuuden elämän. eli tavoitepaino on nyt sitten aluksi 80kg, ja sitten loppujen lopuksi 50 kg. mutta haluan ottaa noita välietappeja koska tiedän että silloin onnistun todennäköisemmin.
mua ÄLLÖTTÄÄ miten oon voinu päästää itteni tähän kuntoon. vaakaahan mulla ei nyt ole kun se meni rikki, mutta olen aikeissa kyllä ostaa uuden. sekin on varmaan omalta osaltaan vaikuttanut siihen etten oo käytännössä pystynyt seuraamaan mun painoa, ja sit oon sortunu kaikkeen typerään. kuten pizzaan.
mä oon taas vähän tässä leikkiny pilleristiä ja yks päivä kun olin vähän leppoisemmissa tunnelmissa ni sain jostain päähäni kysyä poikaystävältä että onko mun lihominen vaikuttanut siihen paljonko se mua haluaa. no, ei todellakaan ois pitänyt kysyä koska mä vaan toivoin että se ois sanonu "ei tietenkään, oot ihana" jnejnejne ja että se pitää musta just sellasena kun mä olen, mutta sen suusta tulikin harvinaisen rehellinen vastaus: joo.
sit se vielä perusteli sitä niin että jos esim sen kasvoista palais puolet ni tottakai se vaikuttais siihen miten mä sen näen ja mitä mä sitä kohtaan tunnen. eli sen mielestä KASVOJEN PALAMINEN ja mun lihominen on sama juttu. kivaa. onneks mä oon nyt muuttamassa tässä pikkuhiljaa hämeenlinnaan (ku vaan saisin sen kämpän) ni ehkä meidän suhde tästä elpyy tai sitten ei.
mä oon taas liittynyt kiloklubiin ja se on oikeesti älyttömän kätevä työkalu ja apu laihdutuksessa. kun merkkaa sinne kaiken (siis KAIKEN) ni ei voi välttyä siltä että alkaa itteään kuvottamaan kaikki paska mitä on syöny. ja sitte hyötyliikuntaa saa jotenkin paljon paremmin aikaseks harrastettua ku tietää että kaikki pitää merkata ylös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti