pt 52 - VOI VITUN VITUN VITTU

hei taas. kerroinko edellisessä postauksessa siitä että erottiin poikaystävän kans? no, taisin kertoa. erottiin siis sunnuntaina yhteisestä päätöksestä, ja eilen keskiviikkona kaipasin tosi kipeesti juttuseuraa kun mua masensi. poikaystävä oli koneella pelaamassa eli se ei taaskaan halunnut / voinut / jaksanut jutella, ja varsinkin kun olisin halunnut puhua erosta ni se ei ehkä muutenkaan ollut mahdollinen vaihtoehto.

kaikki mun kaverit sitten oli jossain pyllyssä eikä ne ehtiny näkemään mua. nnnno. eeliksen kaveriporukassa (johon aika hyvin pääsin sisään) on yks tällanen poika, sanotaan nyt vaikka anssi (nimi muutettu, en halua todellakaan että kukaan tunnistaa mua tästä). Olin monta kertaa aiemmin käyny anssin kanssa syvällisiä keskusteluja ties missä ja aina jos lähettiin isommalla porukalla baariin tai oli vaikka jotkut kotibileet ni viihdyttiin toistemme seurassa aika hyvin. KAVERITASOLLA SIIS.

no anssilla nyt sattui sitten olemaan eilen aikaa nähdä mua ja me mentiin pussikaljalle, mut ei meidän juttelusta tullu mitään ku jotku spurgut tuli koko ajan hölisemään siihen viereen ja käyttämään meitä välikätenä niiden riidassa... mentiin sit anssin kämpille, se asuu siis yksin kaksiossa (saanu suhteilla sen kämpän, se oli ihanaihanaihana, kämppä siis). juteltiin syvällisiä jonkun aikaa siinä ja juotiin bisseä ja poltettiin röökiä ja sit meidän jutut meni jossain vaiheessa vähän likasemmiks (joskus aikasemmin poikaystävä ja muut tästä kyseisestä kaveriporukasta oli väittäny et anssi on ihastunu muhun, ja rohkenin kysymään siltä et onko se totta). Siinäpä vasta syvällisyyksiin päästiinkin.

anssi sanoi että sillä ei oo minkäänlaisia romanttisia tunteita mua kohtaan, mutta että kaverina se tykkää musta tosi paljon. ja se sanoi myös että mä olen erittäin viehättävä nainen sen mielestä. hmm.... aa oon niin sekasin ttästä kaikesta etten tiedä mitä kirjoittaa. siis no mä selitin (olin jo aiemminkin kyllä maininnut asiasta) sille sit et mulla on sama tilanne sitä kohtaan, ja että mä niiiiiiiiiin kaipaisin tän mun lähestulkoon seksittömän juuri päättyneen suhteen jälkeen sellasta vapautta et vois vaan harrastaa yhden yön juttuja ja tehä mitä haluaa ja mennä minne ikinä tekis mieli. noh, sänkyynhän me siinä sitten päädyttiin. likaisia yksityiskohtia ette varmaan halua kuulla mutta voin sanoa että se oli jotain ihanaa. Vaikka vähän turhan rajua ehkä mulle. mutta kivaa silti. nnoh me makoiltiin hetki siinä ja polteltiin röökiä ja juotiin bisseä parvekkeella ja sit mä päätin et mun on aika lähteä kotiin.

lähdin kotiin siis puol 1, olin kotona puol 2, ja mulla oli tänä aamuna eli just äsken hammaslääkäri kahdeksalta. nukuin ehkä maksimissaan kolme tuntia. ja syy tähän on seuraava:

tulen kotiin, poikaystävä on vielä hereillä ja koneella. se kysyy että "oliks kivaaa", mihin mä vastaan että joo. sit se kysyi että mitä me tehtiin. tässä kohtaa mä heitin sellasen "no mitäs luulisit ;)" -kommentin vähän niinkun vitsinä ja testinä siitä että miten se ottais asian. se oli sillee et no emmä tiedä ja sit mä sanoin että no me vaan juteltiin. kysyin sit et oisko sitä haitannu jos oltais tehty jotain muuta, ja se sano että kyllä. menin sit siinä röökille ja tein jotain muuta, ja kun olin menossa nukkumaan ja kävin hakemassa meidän makkarista (jossa poikaystävä siis oli pelaamassa) jotain ni poikaystävä keskeytti pelin ja kysyi: "Ootko ihan varma ettette tehny mitään?" ja mä vastasin että "joo, etkö usko mua" ja se sano että ei usko. NNOH sitten kysyin siltä että onko se oikeesti varma että se haluaa kuulla. oli kuulemma varma. no mä sit kerroin sille kaiken.

ja se on nyt äärimmäisen surullinen, ehkä vähän vihanenkin, ja musta tuntuu tosi pahalta. mä nään anssia tänään nopeesti ku mulla jäi pari tavaraa sinne ja mä en tiedä. ää, vaikeeta. oho. huomasin että oon koko ajan puhunu poikaystävästä, vaikka tarkoitan exää. nimetään nyt hänet sitten vaikka eemeliksi. en haluais että eemeli on surullinen, mutta mun pitää nyt vaan antaa sille aikaa. ei ois pitäny kertoa. eemelin mielestä oli hyvä et kerroin vaikka sitä sattuukin. perkelevittusaatanajumalautA. :)

pt 51

heipähei taas.

erottiin poikaystävän kanssa sunnuntaina. mulla on aika helpottunut fiilis, silti vähän haikea. se oli yhteinen päätös, ollaan oltu niin paljon niin kaverillisia lähinnä. jatketaan hyvinä ystävinä, ainakin koitetaan, ja sovittiin et ollaan viel friends with benefits... tässä tosin benefits = halailu ja söpöily. ehkä joskus harvoin seksi.

ja mikään ei oo peruuttamatonta, tai no on varmasti aika monetkin asiat. mutta ei tämä, niin jos molemmat kokee että tuli tehtyä väärä ratkaisu ni voidaan palata yhteen. oltiin kuitenkin molemmat sitä mieltä että sen jälkeen kun oon lähtenyt opiskelemaan (muutan 1.9. eli alle 2 viikon päästä) me luultavasti tultais kuitenkin eroamaan ensimmäisten kuukausien aikana... on jotenkin paljon helpompaa go with the flow ja antaa asioiden mennä niinkuin ne menee. kaukosuhde ois ollut kuitenkin raastava, täynnä mustasukkaisuutta ja ikäviä fiiliksiä ni näin on ehkä helpompi alottaa se uus koulu. varsinkin kun sain sieltä solukämpän ni väkisinkin tutustun uusiin ihmisiin :-)

sain lisää zopinoxeja mutta mulla on nyt koko ajan huono olo... voisin soittaa lääkäriin ja käydä hakemassa saikkua, tuntuu koko ajan että oksennan. olisikohan se jotain alitajuista ahdistuneisuutta? en usko. mut eihän sitä voi tietää.

"nyt apteekista pelastuksen noudan, nuori tyttö lyö pillerit kouraan."

with love, sillie

pt 50 - life is as simple as the mind it lives in

haloo ihmiset, missä te kaikki ootte! haluun lukee laihdutusblogeja thispomerkeissä mut kukaan ei enää päivittele blogejaan :--(

eilen meni ihan överiksi syömisten kanssa. oltiin äidin luona lohjalla ja grillattiin ni söin sitten vähän kaikkea kakkaa mitä ei ois pitäny syödä. mut äippä sano mulle heti kun näki että "ootpas sä laihtunu! wautsi wau." ja siitä tuli aika sikahyvä fiilis ^^

tänään mun ois tarkotus mennä parin uudehkon kaverin kanssa bisselle, ja plääni onkin etten hirveesti sitten syö mitään päivällä ettei kalorit nousis ihan taivaisiin...

ja hei jee, puolessavälissä sataa ollaan postauksien kanssa! mun pitää nyt lähteä etsiskelemään uusia blogeja kun noi mun lukemat elää aika aktiivista hiljaiseloa >:(

see you, bye!

pt 49

!!!!!!! oon laihtunu 4 kiloa, painoin toissapäivänä lääkärissä käydessäni 81.2kg! jeeeee oon iloinen. äsken söin kaks palaa pizzaa mut ei mulla oo siitä huono omatunto ku oon syöny sen lisäks tänään vaan 4 porkkanaa ja yhden appelsiinin.

kaikki kenelle oon kertonu tästä mun älyttömästä lihomisesta on ollu tosi ihmeissään, en kuulemma näytä yhtään siltä että painaisin +80kg. kyllä musta kuulemma huomaa että oon vähän "turvonnut", niinkun itekkin oon huomannu, mutta emmä tajua miten toi paino NOIN korkea on. kerroin lääkehouruissa poikaystävällekin ja se oli ihan wtf. toisaalta mua harmittaa et kerroin sille, mutta se myös lisäs motivaatiota. paljon. sanoin sille myös että saa mielellään antaa palautetta jos huomaa että oon laihtunu, ja tänään se sanoi että mun masu näyttää hirmu pieneltä (vaihdoin vaatteita sen edessä, en oo tehny sitä varmaan vuoteen!).

mulla on lääkeongelma! zopinoxit on loppu, sain vähän panacodeja ku on ollu ton nenän kanssa ongelmia taas. (oonkohan kirjottanu tänne siitä nenäleikkauksesta? oon varmaan. mut mielen virkistyksenä: mun nenän sisällä olevat jotku aukot laajennettiin tän vuoden alusta ku mulla oli koko ajan poskiontelontulehduksia. fess-leikkaus se nimi tais olla.)
panacodit on ihan kivoja, niistä tulee silleen fyysisesti rento olo ja hetkellisesti mielikin paranee, mut jotenkin mun elämänhalu on ihan poissa ja mieliala heittelee hirveesti. se varmaan voi kyllä johtuu siitäkin että oon niitä ketipinoreita vähentäny radikaalisti.

kamalaa, en edes muista oonko kirjottanu tänne ketipinoreista. oon varmaan. tää on näitä haittapuolia lääkkeiden kanssa leikkimisessä. mun muisti on huonontunu ihan älyttömästi. oikeesti, jos en kirjota kalenteriin tyyliin jotain että oon näkemässä hyvää ystävää ni en muista sitä ollenkaan; esimerkiks jos illalla ollaan sovittu et nähdään seuraavana päivänä ni mulla ei välttämättä oo mitään muistikuvaa ennenku joku asia muistuttaa siitä. vähän ku ois alkoholin kanssa lätränny silleen et muisti pätkii.

panacodeissa ja zopinoxeissa on molemmissa se hyvä puoli et ne vie ruokahalun. zopinox myös silleen virkistää et haluun lähtee ulos seikkailemaan tai puuhailla koko ajan jotain. panacod taas väsyttää. plaah. hirvee avautuminen... :D

ostin tänään spotify premiumin! nyt voin käyttää sitä puhelimessakin jeeeeeee. damdidam en tiedä mistä kirjottaisin tai mitä tekisin, mulla on koko ajan vähän ahdistunut olo (oon saikulla ku flunssa + vatsa ihan sekasin, mikä johtuu varmaan kaikista lääkkeistä). huomenna meen lohjalle äidin ja pikkuveljen luo, sit poikaystävä tulee kans illemmalla ja grillataan yhdessä. sit illemmalla ku poikaystävä (toivottavasti ja luultavasti) on lähteny takas helsinkiin, nään mun vanhaa säätöä :D kerroin siit kyl poikaystävälle, eikä mulla siis oo mitään tunteita sitä säätöä kohtaan enää mut jotenkin tuntuu hassulta nähdä sitä. päädyin vaan yks päivä juttelemaan sen kanssa fbssä ja sit jutut meni aika syvällisiks ja sovittiin et käydään bissellä.

mä tässä pohdiskelen että pitäiskö mun avata viinipullo jos ahdistus hetkeks helpottais mutta en ehkä uskalla kun oon ottanu panacodeja, niiden yhteiskäyttö voi johtaa hengitys- ja sydäntoimintojen pysähtymiseen........................ ♥ tästä tulikin mieleen et eilen näin yhtä kaveria, ja ruvettiin puhuu itsemurhasta, siis ihan objektiivisesti. ei mitenkään silleen et joo nyt hypätään sillalta alas ja kuollaan molemmat. mietittiin vaan et mikä ois helpoin ja mukavin tapa tehä itsemurha. mä oon aina ajatellu et haluaisin vaan vetää jotain unilääkkeitä yliannostuksen niin et vaan nukahtaisin pois, mut olin jotenkin hirmu yllättyny mun kaverin mielipiteestä: se sanoi että koska se rakastaa pyöräilyä ni se haluais kuolla pyöräillessään niin että se esim jäis auton alle, niin että se kuolis silmänräpäyksessä eikä ehtis tuntea mitään tuskaa.

kylläpäs mä nyt lörpöttelen. taidan mennä lukee potteria, oon alottanu niiden lukemisen taas alusta (ehkä kolmaskymmenes kerta).

AAAAAAAAAAAAAAAAAAERRRRRRRRRRÖLSDKFÖLSKD mun kone lagaa hirveesti.

pt 48

Heipähei taas! Olen nyt vähän tokkurainen mutta yritän kirjoittaa suhteellisen selkeää tekstiä. Paitsi että nyt tässä välissä kyllä pitää ensin lukea, mitä viimeksi olen kirjoittanut niin siitä sitten voin kertoa eteenpäin! *lukee ja säätää ja lukee ja naureskelee* noniin!

eli viime viikko meni hyvin syömisten ja liikunnan osalta, ja pääosin myöskin olin lääketokkurassa kaiken aikaa... tuparit ei ollu niin hirveen kivat, mulla ei ollu yhtään bilefiilis ja sit ku alkoholi jotenkin väsyttää mua kamalasti ja plaah emmä tiedä! olin vähän angstinen ja silleen mut oli ihan kivaa istua vaan sellasen suht pikkuporukan kans ja viettää iltaa ja syödä (!!!!!!!!!TÄMÄ OLI PAHA, SÖIN vaikka mitä paskaa ja näin mut ajattelin et ei maailma siihen kaadu) kaikkea hyvää ja keskustella syntyjä syviä.

työviikko on alkanu nyt sitten aika RAIVOSTUTTAVISSA merkeissä. menin töihin ja siellä oli kamala sotku ku viikonloppuna oli ollu sellasia työntekijöitä kioskilla jotka ei siellä mitään ollu osannu tehdä. plus että mulla oli harjoittelijana uus kioskiesimies ja meidän kemiat ei NIIIIIIIIIN menny yks yhteen. se oli omituinen.

stressaaaaaaaa kaikki. mut tänään oon taas syöny tosi vähän ja hyvin ja kohta lähden ulos vaeltelemaan!



ps, tässä mun uus tatska:

pt 47

heipsan. tämä on pikapostaus, koska olen niin kuolemanväsymyt että pakko mennä just nukkumaan. syömiset on menny hyvin, liikunta ihan jees. vyötäröltä on lähtenyt 3-4cm! :--) jee olen iloinen.

oon nyt ollut töissä 5 pv, sit huomenna on vapaapäivä ja sit taas töihin. onneks ens viikonloppu on vapaa ja mulla on läksiäiset :)

mut nyt nukkumaan ja näkemään ihania unia kauniista kukkaniityistä ja sateenkaarenvärisistä yksisarvisista.

♥

pt 46

hei rakkaat (jos tätä kukaan edes lukee :D)!
eilinen meni superhyvin. pyöräilin yhteensä 2h kun kävin kaverilla pukinmäessä. sittensitten en syönyt mitään muuta kun sellasen wrong noodle barista haetun pienen chevrepestopastan. okei se chevre oli aika huono juttu siinä mut se oli hyvää ja siinä oli noin 500kcal ja lisäksi en syönyt MITÄÄN muuta. JEE! olen ylpeä itsestäni.

sit vielä ku pääsin kotiin illalla (joskus 11 aikaan) aloin tiskaamaan ja tiskasin pari tuntia ja puunasin keittiön niin putipuhtaaksi ettei sitä oo niin puhtaana ikinä nähtykään! ja kaikki tämä zopinoxin voimalla ♥

oon nyt jotenkin niiiiiiiiiiiiiiiin hyvällä tuulella et voisin tanssia ja laulaa ympäri kämppää, kun mähän oon siis yksin! poikaystävä lähti eilen kaverinsa mökille ja tulee tänään illalla myöhään vasta (toivottavasti).

ja koska en enää tälle kesälle ehdi pääsemään bikinikuntoon ni mun tavoite on bikinikuntoon kesäksi 2013! toivottavasti jo ennen sitä, mutta viimeistään silloin. ei ehkä vielä tuo 50kg mutta edes vähemmän kun tämä nykyinen läskikasa-asu. : D

 

pt 45

jeee! tänään on mun ja poikaystävän 2,5-vuotispäivä.

olen aloittanut uuuuuden elämän. eli tavoitepaino on nyt sitten aluksi 80kg, ja sitten loppujen lopuksi 50 kg. mutta haluan ottaa noita välietappeja koska tiedän että silloin onnistun todennäköisemmin.

mua ÄLLÖTTÄÄ miten oon voinu päästää itteni tähän kuntoon. vaakaahan mulla ei nyt ole kun se meni rikki, mutta olen aikeissa kyllä ostaa uuden. sekin on varmaan omalta osaltaan vaikuttanut siihen etten oo käytännössä pystynyt seuraamaan mun painoa, ja sit oon sortunu kaikkeen typerään. kuten pizzaan.

mä oon taas vähän tässä leikkiny pilleristiä ja yks päivä kun olin vähän leppoisemmissa tunnelmissa ni sain jostain päähäni kysyä poikaystävältä että onko mun lihominen vaikuttanut siihen paljonko se mua haluaa. no, ei todellakaan ois pitänyt kysyä koska mä vaan toivoin että se ois sanonu "ei tietenkään, oot ihana" jnejnejne ja että se pitää musta just sellasena kun mä olen, mutta sen suusta tulikin harvinaisen rehellinen vastaus: joo.

sit se vielä perusteli sitä niin että jos esim sen kasvoista palais puolet ni tottakai se vaikuttais siihen miten mä sen näen ja mitä mä sitä kohtaan tunnen. eli sen mielestä KASVOJEN PALAMINEN ja mun lihominen on sama juttu. kivaa. onneks mä oon nyt muuttamassa tässä pikkuhiljaa hämeenlinnaan (ku vaan saisin sen kämpän) ni ehkä meidän suhde tästä elpyy tai sitten ei.

mä oon taas liittynyt kiloklubiin ja se on oikeesti älyttömän kätevä työkalu ja apu laihdutuksessa. kun merkkaa sinne kaiken (siis KAIKEN) ni ei voi välttyä siltä että alkaa itteään kuvottamaan kaikki paska mitä on syöny. ja sitte hyötyliikuntaa saa jotenkin paljon paremmin aikaseks harrastettua ku tietää että kaikki pitää merkata ylös.

tuntuu vaan silleen vähän turhalta kun en tosiaan mun edistymistä nyt hirveesti voi seurailla ku ei sitä vaakaa tosiaankaan ole. mut ostan sen heti ens tilistä! :--)

pt 44

voi että kun mua harmittaa ihan älyttömän paljon kun en saa päivitettyä tätä blogia puhelimen kautta. en tiedä miksi, se vaan lagaa aina ihan täysin. ja sama juttu muissakin bloggerin blogeissa. kakkaa :( mulla on nyt ollut tää päivä ja huominen vapaata ja sit alkaa kamala kahen viikon työputki, apua. tai no ei kamala mutta oon niin tottunu tekemään osa-aikasena duunia että tää nyt vaatii vähän totuttelua.

ja JEEE! sain tänään tietää että pääsin opiskelemaan! tosin tää paikka (en nyt viitsi mainita että mikä ja missä kun se on niin pieni ja en halua että mun tutut löytää tätä blogia) ei ehkä oo sellanen missä viihtyisin kauaa tai haluaisin tästä tutkinnosta oikeesti elämänduuniani, mutta kun missasin tampereen journalismin pääsykokeen kun en tiennyt ettei ne enää lähettänytkään pääsykoekutsuja, ni tässä sitä nyt ollaan. ja uskoisin että vuosi tuolla keskellä ei-mitään on kuitenkin antoisampi kun mun ärrätädin duuni helsingissä. tuntuu vaan että oon jotenkin ihan tyhjän päällä, kun mun pitää kuitenkin muuttaa nyt pois sitten helsingistä (ja poikaystävän luota :() ja ettiä oma kämppä hämeenlinnasta ja en edes tunne sieltä ketään enkä tunne oikeastaan koko kaupunkiakaan mutta no, kaipa sitä nopeesti tutustuu. ja jos ei tutustu ni ekalla junalla takas kotiin :D

mutta joo siis, painosta en edes viitsis mainita mitään kun oon feilannu sen asian niin huolella että häpeä tursuu korvista ulos. oon kuitenkin muuten ihan onnellinen ni en jotenkin haluais pilata tätä mun onnea sillä että väkisin teen itsestäni onnettoman tuijottamalla itseäni peilistä ja keräten itseinhoa ja tarkkailemalla painoa koko ajan. oh, oon ihan rakastunut tähän biisiin: http://www.youtube.com/watch?v=8UVNT4wvIGY ps. miks helvetissä tää teksti ei mene kappalejakoihin vaikka kuinka yritän! on varmasti vaikea lukea, sorry...
eipä kun nyt sain! jee

pt 43

pikapostaus:

musta tuntuu ettei mulla oo ketään ihmistä kenelle voin avoimesti puhua yhtään mistään. tänään ihan oikeasti mietin, että laitan välit poikki kaikkiin kavereihin jottei ne koko ajan joudu pettymään muhun.

ja. poikaystävä ei nyt oikeen tehnytkään ehkä sitten mitään, ehkä olin niin tripissä että kuvittelin. äsken se kuitenkin kysy et "onko sulla taas nälkä?" kun kysyin siltä että onko maito jääkaapissa kuinka vanhaa (mä en siis juo maitoa, se oli sen maito, ja kelasin et onkohan se jo pahaa...). että näin!

tekis mieli kysyä siltä että kuinka hoikka mun pitäis olla ja tähdätä sitten sitä kohden.

pt 42

Okei.




Eilen meni aika pilvenpoltteluks loppupäivä ku olin niin vittuuntunut ♥
ja sit meni kans munchiesseiksi (miten se taipuu! yhyy)... mutta ei mua silleen se edes vituta, oli niin hyvät tripit :-D
eniveis, yöllä kolmen aikaan kävin sit vessassa ja löysin poikaystävän olkkarista chatroulettesta joidenki tyttöjen kanssa ja sen reaktiosta huomas ettei se ois halunnu että nään sen siinä tilanteessa. tää sai mut oikeesti havahtumaan siihen ettei mun kannata ehkä asua (tai edes seurustella) sen kanssa kun en oikeesti saa tästä suhteesta oikein mitään muuta kun pahaa mieltä.

oon nyt vaiheillu tän asian kanssa niin pitkään että päätin ettei tässä oo enää mitään järkeä. varsinkin nyt kun mun lukio on loppu ja mulla on aikaa tehä enemmän töitä ja oikeesti elää ni se oma kämppä tuntuis jotenkin niin paljon luonnollisemmalta...

noh, haluisin kuitenkin selvittää poikaystävän kanssa sen yöllisen tapahtuman, koska se vähän jäi painamaan mun mieltä. poikaystävä kuitenkin meni vasta tossa 2 h sitten nukkumaan kun se oli jotenkin kummasti jumahtanut koneelle, tais olla mukavaa seuraa : )


argggggggggggksdghasjdgh!


NIIN ja vielä se että mä oon nukkunu sohvalla nyt joku 4kk kun poikaystävä ei voi nukkua mun kanssa koska mä kuorsaan ja tuhisen ja vien niin paljon tilaa. jos nyt ollaan rehellisiä ni poikaystävä on mua 30 cm pidempi, eli se sitä tilaa kyllä enemmän vie. no mutta ei se ollu se pääpointti, pääpointti oli enemmänkin se että musta tuntuu ku asustelisin jonku kaverin sohvalla eikä mulla olis ollenkaan omaa kotia.


ja mä tarviin niiiin älyttömän paljon omaa aikaa. siksikin oma kämppä vois olla kiva.
tulipas vuodatus, mutta ehkä vähän myös mun ajatukset selkeni.

pt 41

mun tekisi mieli huutaa. mun tekisi mieli rikkoa lautasia, heittää ne alas parvekkeelta, hypätä vaikka alas niiden perässä. mua V I T U T T A A A A A aivan helvetin saatanan jumalattoman paljon.

Enkä edes tiedä miks. Varmaan sen takia, että oon ihan koukussa kaikenlaisiin opiaatteihin ja nyt just en saa niitä mistään. Vittu. Ja varmaan myöskin sen takia että oon lihonut ja tadaa alottanut taas pakkomielteisen oksentamisen! Jes. Ja myös sen takia että haluaisin vaan olla yksin ja poikaystävä on vaan koko ajan himassa ja en saa hetken rauhaa ja äh, mä haluan muuttaa asumaan yksin.

pt 40

lukion stressaavuus on saanut viime viikkoina ihan uudenlaisen merkityksen.
paino on varmaan pysynyt ennallaan mutten voi sanoa varmasti kun vaaka hajos ja näyttää mitä sattuu.


hmmmmmm olen nyt parin päivän sisällä saanut uuden motivaation!

pt 39

helou, im back! nyt käynnissä salkkarimaraton. oon syöny tänään varmaan jääkaapillisen mut no can do. menkat on alkamassa ja ruokahalu ihan huipussaan... maanantaista on taas hyvä alottaa uudestaan ;)

käytiin tänään poikaystävän kans kattoo faijan ja mutsipuolen koiran pentuja, oikeesti! apua ku ne on sulosia.

nooo jees mutta mä tästä menen jatkamaan sepon ja helenan seurassa.

hyvää kevättä kaikille :)

pt 38

heipähei!

olen tosi laiska, en oo jaksanut mennä kouluun moneen päivään ja nyt jännään hirveesti että tuleeko musta keväällä ylioppilas vai ei. oon kuitenkin tehnyt hirveen paljon töitä, mikä onkin varmaan yksi syy siihen että olen koko ajan niin kamalan väsynyt.

vanha bulimiakin on nostellut päätään taas aika ikävästi, olin jo pari viikkoa ollut erossa siitä ja ajattelin että niin se ehkä jääkin... enivei tuo +70kg herätti mut takaisin tähän todellisuuteen ja mä vähän niinkun pakotin itseni sen takia taas oksentamaan... mutta en oikeesti edes koe että siitä on mulle minkäänlaista vakavaa haittaa, tai jos onkin ni mun mielestä se on sen arvoista koska oon vaan kevyempänä jotenkin niin paljon onnellisempi.

mun päässä on nyt kummitellut viime päivät se kun viime keväänä onnistuin pudottamaan painoa sen kymmenisen kiloa ja joskus sillon mun poikaystävä sanoikin mulle että "hei sä oot laihtunut, ja mä pidän siitä, vaikka mä en ehkä saisikaan sanoa niin".

tidii, siinä sitä taas mennään!

hih ihana toi keltainen koira. miellän sen kuitenkin enemmän tällaiseksi:

snif mulla on kaamee koiravauvakuume!