kaikki mun kaverit sitten oli jossain pyllyssä eikä ne ehtiny näkemään mua. nnnno. eeliksen kaveriporukassa (johon aika hyvin pääsin sisään) on yks tällanen poika, sanotaan nyt vaikka anssi (nimi muutettu, en halua todellakaan että kukaan tunnistaa mua tästä). Olin monta kertaa aiemmin käyny anssin kanssa syvällisiä keskusteluja ties missä ja aina jos lähettiin isommalla porukalla baariin tai oli vaikka jotkut kotibileet ni viihdyttiin toistemme seurassa aika hyvin. KAVERITASOLLA SIIS.
no anssilla nyt sattui sitten olemaan eilen aikaa nähdä mua ja me mentiin pussikaljalle, mut ei meidän juttelusta tullu mitään ku jotku spurgut tuli koko ajan hölisemään siihen viereen ja käyttämään meitä välikätenä niiden riidassa... mentiin sit anssin kämpille, se asuu siis yksin kaksiossa (saanu suhteilla sen kämpän, se oli ihanaihanaihana, kämppä siis). juteltiin syvällisiä jonkun aikaa siinä ja juotiin bisseä ja poltettiin röökiä ja sit meidän jutut meni jossain vaiheessa vähän likasemmiks (joskus aikasemmin poikaystävä ja muut tästä kyseisestä kaveriporukasta oli väittäny et anssi on ihastunu muhun, ja rohkenin kysymään siltä et onko se totta). Siinäpä vasta syvällisyyksiin päästiinkin.
anssi sanoi että sillä ei oo minkäänlaisia romanttisia tunteita mua kohtaan, mutta että kaverina se tykkää musta tosi paljon. ja se sanoi myös että mä olen erittäin viehättävä nainen sen mielestä. hmm.... aa oon niin sekasin ttästä kaikesta etten tiedä mitä kirjoittaa. siis no mä selitin (olin jo aiemminkin kyllä maininnut asiasta) sille sit et mulla on sama tilanne sitä kohtaan, ja että mä niiiiiiiiiin kaipaisin tän mun lähestulkoon seksittömän juuri päättyneen suhteen jälkeen sellasta vapautta et vois vaan harrastaa yhden yön juttuja ja tehä mitä haluaa ja mennä minne ikinä tekis mieli. noh, sänkyynhän me siinä sitten päädyttiin. likaisia yksityiskohtia ette varmaan halua kuulla mutta voin sanoa että se oli jotain ihanaa. Vaikka vähän turhan rajua ehkä mulle. mutta kivaa silti. nnoh me makoiltiin hetki siinä ja polteltiin röökiä ja juotiin bisseä parvekkeella ja sit mä päätin et mun on aika lähteä kotiin.
lähdin kotiin siis puol 1, olin kotona puol 2, ja mulla oli tänä aamuna eli just äsken hammaslääkäri kahdeksalta. nukuin ehkä maksimissaan kolme tuntia. ja syy tähän on seuraava:
tulen kotiin, poikaystävä on vielä hereillä ja koneella. se kysyy että "oliks kivaaa", mihin mä vastaan että joo. sit se kysyi että mitä me tehtiin. tässä kohtaa mä heitin sellasen "no mitäs luulisit ;)" -kommentin vähän niinkun vitsinä ja testinä siitä että miten se ottais asian. se oli sillee et no emmä tiedä ja sit mä sanoin että no me vaan juteltiin. kysyin sit et oisko sitä haitannu jos oltais tehty jotain muuta, ja se sano että kyllä. menin sit siinä röökille ja tein jotain muuta, ja kun olin menossa nukkumaan ja kävin hakemassa meidän makkarista (jossa poikaystävä siis oli pelaamassa) jotain ni poikaystävä keskeytti pelin ja kysyi: "Ootko ihan varma ettette tehny mitään?" ja mä vastasin että "joo, etkö usko mua" ja se sano että ei usko. NNOH sitten kysyin siltä että onko se oikeesti varma että se haluaa kuulla. oli kuulemma varma. no mä sit kerroin sille kaiken.
ja se on nyt äärimmäisen surullinen, ehkä vähän vihanenkin, ja musta tuntuu tosi pahalta. mä nään anssia tänään nopeesti ku mulla jäi pari tavaraa sinne ja mä en tiedä. ää, vaikeeta. oho. huomasin että oon koko ajan puhunu poikaystävästä, vaikka tarkoitan exää. nimetään nyt hänet sitten vaikka eemeliksi. en haluais että eemeli on surullinen, mutta mun pitää nyt vaan antaa sille aikaa. ei ois pitäny kertoa. eemelin mielestä oli hyvä et kerroin vaikka sitä sattuukin. perkelevittusaatanajumalautA. :)
